Näin Oskari luo turvallista tekoälykulttuuria Amililla
Tekoälystä puhutaan tällä hetkellä kaikkialla. Keskustelu pyörii usein tekoälyn uusien ominaisuuksien ja alustojen sekä sen riskien ja hyötyjen ympärillä. Harvemmin pysähdytään pohtimaan sitä, miten se tuodaan osaksi yrityksen arkea vastuullisesti ja käytännönläheisesti.
Tekoälykulttuuri ei synny itsestään – mutta miten sitten?
Oskari on työskennellyt Amililla jo kolme vuotta. Hän aloitti traineena IT:n lähituessa, minkä jälkeen hän teki töitä osa-aikaisesti korkeakouluopintojen ohella. Nykyiseen rooliinsa hän siirtyi viime syksynä, ja tekoälykulttuurin rakentamisesta tuli nopeasti yksi hänen tärkeimmistä vastuualueistaan.
Työssä keskeistä on se, että koko organisaatio ymmärtää, millaisia mahdollisuuksia tekoälyyn liittyy ja mitä se vaatii käytännössä. Työ edellyttää jatkuvaa keskustelua johdon ja eri tiimien kanssa, uusien ratkaisujen arviointia sekä teknologian tuomista helposti lähestyttäväksi. Oskari järjestää esimerkiksi AI & Coffee -hetkiä, joiden tarkoituksena ei ole vain esitellä uusia työkaluja, vaan myös purkaa epävarmuuksia ja keskustella avoimesti tekoälystä.
"Kulttuurin rakentaminen on lähes yhtä tärkeää kuin itse teknologia. Jos ihmiset eivät ymmärrä, miksi tekoälyä käytetään tai mitä hyötyä siitä on, käyttöönotto jää helposti pinnalliseksi", Oskari painottaa.
Hänen mukaansa onnistunut tekoälykulttuuri vaatii ennen kaikkea osallistamista. Tavoitteena on, että jokainen työntekijä ymmärtää, missä tekoäly voi auttaa ja missä sen käyttöön liittyy rajoitteita.
Mitä vastuullinen tekoälykulttuuri vaatii?
Tekoälyyn liittyvä keskustelu keskittyy usein tehokkuuteen, mutta Oskari nostaa turvallisuuden yhdeksi tärkeimmistä näkökulmista. Pilvipalvelut ja tekoälyratkaisut voivat toimia erittäin autonomisesti. Väärin rakennettu tai käytetty järjestelmä voi aiheuttaa vakavia seurauksia hyvin nopeasti.
"Pahimmillaan tekoäly tai pilvipalvelu voi tehdä virheen sekunneissa ja esimerkiksi poistaa yrityksen tietokannan tai levittää arkaluontoisia tietoja ulkopuolisille. Silloin vaikutukset voivat olla todella merkittäviä liiketoiminnalle", Oskari kertoo.
Suurin osa tietoturvariskeistä ei kuitenkaan synny teknologiasta itsestään, vaan käyttäjien toiminnasta. Virheellinen käyttö, väärin jaettu data tai henkilötietojen syöttäminen avoimiin AI-palveluihin ovat edelleen yleisimpiä riskitekijöitä.
Tekoälyn hyödyntämistä ohjaa Euroopassa myös vahva sääntely. GDPR määrittelee tarkasti henkilötietojen käsittelyä, ja AI Act -asetus tuo lisää vaatimuksia tekoälyratkaisujen kehittämiseen ja käyttöönottoon. Amililla yhteistyötä tehdään vain sertifioitujen kumppaneiden kanssa, jotka noudattavat tarkasti vaatimuksia ja eurooppalaisia tietoturvastandardeja.
"Euroopassa tekoälyratkaisujen rakentaminen vaatii paljon enemmän huomiota complianceen, sopimuksiin ja datankäsittelyyn", Oskari kiteyttää.
Tulevaisuudessa menestyvät organisaatiot eivät välttämättä ole niitä, joilla on eniten tekoälytyökaluja käytössä – vaan niitä, jotka osaavat hyödyntää niitä vastuullisesti, turvallisesti ja aidosti osana yrityskulttuuria. Amililla tavoitteena onkin tehdä tekoälystä koko henkilöstön yhteinen asia.
Miten jatkuva oppiminen näkyy arjessa?
Amililla on käynnissä useita tekoälyyn liittyviä projekteja, joissa Oskari on mukana. Hänen roolinsa niissä on laaja, ja se ulottuu aina uuden teknologian arvioinnista käytännön ideointiin sekä tekniseen toteutukseen.
Uusien ominaisuuksien testaaminen ja käytännön ratkaisujen rakentaminen yhdessä eri tiimien asiantuntijoiden kanssa on Oskarille jatkuvaa oppimista parhaimmillaan. Häntä kiinnostaa erityisesti se, miten teknologiaa voidaan hyödyntää aidosti arjen työn helpottamisessa.
Vaikka Oskarin työ keskittyy vahvasti tekoälyyn ja koneoppimiseen, hän korostaa, ettei tekoäly ole ratkaisu kaikkeen. Oleellista on ymmärtää, milloin kannattaa hyödyntää automaatiota, milloin tekoälyä ja milloin perinteiset toimintamallit ovat edelleen paras vaihtoehto.
Kiinnostus teknologiaan näkyy myös työajan ulkopuolella. Oskari kuvailee itseään "nörtiksi", ja seuraa aktiivisesti teknologian kehitystä. Hänellä on esimerkiksi oma tekoälyllä luotu automaatio, joka lähettää aamuisin sähköpostissa yhteenvedon uusimmista tekoälyaiheisista julkaisuista.
Oskarilta kysyettäessä hänen ensimmäistä promptia tekoälylle, hän joutuu hetken miettimään. Lopulta hän myöntää, että se taisi liittyä korkeakouluopintojen äidinkielen tai ruotsinkielen tehtävään.
Vaikka tekoäly kehittyy nopeasti, Oskarin mukaan tärkeintä on ymmärtää, miten sitä hyödynnetään ihmislähtöisesti ja vastuullisesti osana arjen työtä.