Perintään liittyvä julkinen keskustelu saa usein hyvin negatiivisen sävyn. Fakta kuitenkin on, että perintä on yhteiskunnan talouden toimivuuden kannalta välttämätön toiminto. Sen avulla raha kiertää markkinassa, laskut tulevat maksetuksi ja yritykset saavat korvauksen tekemästään työstä.
“Perintä pitää monen yrityksen toiminnan käynnissä – se mahdollistaa luottokaupan ja tukee yritysten kassavirtaa. Mutta yhtä tärkeää on se, että vastuullisella perinnällä voimme auttaa ihmistä saamaan raha-asiansa hallintaan ja pysymään luottoyhteiskunnan jäsenenä”, kertoo Visma Amilin tuotantojohtaja Krista Broström.
Amilille perintä ja saatavienhallinta on ennen kaikkea palvelua: vastuullinen keino auttaa sekä toimeksiantajaa että loppuasiakasta hoitamaan asiat oikein ja reilusti. Lakien ja vaatimusten, kuten hyvän perintätavan noudattaminen on toiminnan lähtökohta.
Hyvä perintätapa on ohjenuora perintäyhtiöille, jonka avulla varmistetaan, että velallisen edut toteutuvat. Perinnässä ei esimerkiksi saa antaa harhaanjohtavia tietoja maksun laiminlyönnin seuraamuksista, vaarantaa asiakkaan yksityisyydensuojaa tai aiheuttaa asiakkaalle tarpeettomia kuluja.
“Hyvä perintätapa ei ole pelkkä suositus, vaan lakisääteinen velvoite. Meidän tehtävämme on varmistaa, että velallisen oikeudet toteutuvat joka tilanteessa. Laki asettaa raamit, mutta meille hyvä perintätapa on myös toimintaamme ohjaava arvo”, toteaa Visma Amilin Compliance Manager Heli Ketola.
Toimeksiantajan vs. perintätoimiston vastuut
Ammattimainen perintä perustuu selkeään vastuunjakoon: toimeksiantaja toimittaa tarvittavat tiedot, ja perintätoimisto huolehtii, että prosessi etenee lain ja hyvän perintätavan mukaisesti. Oikea osaaminen on kaikkien osapuolten etu – vastuullisesti toimiva perintätoimisto pystyy turvaamaan sekä velkojan että velallisen oikeudet.
Amilissa saatavienhallinnan prosessi on suunniteltu niin, että virheille jää mahdollisimman vähän tilaa. Vaikka toimeksianto perustuu aina toimeksiantajan toimittamiin tietoihin, perintätoimijalla on velvollisuus puuttua, jos jokin näyttää epäilyttävältä.
Myös asiakaspalvelussa korostetaan harkintaa ja inhimillisyyttä. ”Joskus asiakas on sitä mieltä, että perintäkulut eivät ole aiheelliset, vaikka ne sitä ovat. Jos ne jostain syystä eivät olisi aiheellisia, tulemme niissä luonnollisesti vastaan”, kertoo Broström.
Perintäala on luvanvarainen ja tarkasti valvottu toimiala, mikä Amilissa nähdään vahvuutena. ”On vanhanaikaista ajattelua, että viranomaiset ja perintätoimistot olisivat asioissa vastakkain. Valvonta kehittää alaa ja pitää toiminnan luotettavana”, Ketola toteaa. Broström jatkaa: ”Avoin yhteistyö viranomaisten kanssa kertoo rehellisyydestä. Jos toimijan täytyy pelätä valvontaa, silloin kannattaa miettiä miksi.”
Perintää ei kannata pelätä
Ketola ja Broström haluavat purkaa perintään liittyviä pelkoja ja väärinkäsityksiä. “Moni turhaan pelästyy perintäkirjettä ja ajattelee, että nyt menivät luottotiedot. Välissä on kuitenkin useita vaiheita ennen merkintöjä, ja maksuhuomautuksen tai -vaatimuksen voi hoitaa helposti pienillä kuluilla. Mitä nopeammin asiakas on meihin yhteydessä, sitä helpompi maksamisesta on sopia”, korostaa Broström.
Ketola lisää, ettei perintäkirje ole rangaistus: “Amili on neutraali toimija velkojan ja velallisen välissä. Meidän tehtävämme on auttaa molempia löytämään ratkaisu. Ei ole häpeä saada perintäkirje, vaan mahdollisuus hoitaa asia hallitusti.”
Osa yrityksistä arastelee perintää, koska pelkää sen heikentävän asiakassuhteita. Todellisuudessa vastuullisesti hoidettu perintä on osa hyvää asiakaspalvelua ja taloudenhoitoa. ”Harvalla yrityksellä on varaa toimia pankkina. Perintä on parhaimmillaan kassavirran ja myös asiakassuhteen hoitoa. Kun perintä hoidetaan ammattimaisesti, se ei riko suhteita vaan vahvistaa niitä”, kuvailee Broström.
Ketola muistuttaa, että viivyttely harvoin auttaa: ”Erääntyneiden laskujen perintään siirtämistä ei kannata pitkittää. On asiakkaan etu saada tieto rästissä olevista maksuista ajoissa sen sijaan, että ne pääsevät kertymään pidemmältä ajalta. Näin päästään ajoissa avaamaan keskusteluyhteys ja kartoittamaan asiakkaan vaihtoehdot.”
Compliance on turvavyö – ei jarru
Moderni saatavienhallinta perustuu vahvasti teknologiaan. Mitä vähemmän manuaalityötä tehdään, sitä pienempi on inhimillisen virheen todennäköisyys. Ihmistä tarvitaan kuitenkin riskien ja tietosuojavaikutusten arviointiin ja ennaltaehkäisyyn. Virheiden minimointi on keskeinen osa vastuullista perintää ja Amilissa siihen suhtaudutaan avoimesti.
“Meillä on matala kynnys nostaa esiin epäkohtia ja niihin myös tartutaan. Jos jokin menee pieleen, tutkitaan missä prosessin kohdassa on parannettavaa. Tärkeintä on, että virheet korjataan heti ja niistä opitaan. Avoimuus ja vastuunotto ovat meille kunnia-asioita”, painottaa Broström.
Compliance eli lakien ja vaatimusten mukaan toimiminen on luonteva osa kaikkea Amilin tekemistä, ja teknologiaa kehitetään aina tiiviissä yhteistyössä compliance-tiimin kanssa. “Ennen kuin teemme muutoksia prosesseihin, arvioimme vaikutukset lain ja hyvän perintätavan näkökulmasta. Näin varmistetaan, että automaatio tukee vastuullista liiketoimintaa”, painottaa Ketola.
Henkilöstöä koulutetaan jatkuvasti ja vastuulliset toimintatavat ovat arkea. Broström kuvailee yhteistyötä tuotannon ja compliance-toiminnon välillä tiiviiksi ja käytännönläheiseksi: “Compliance ei ole byrokratiaa, vaan vuoropuhelua. Meidän käsittelijämme voivat kysyä suoraan neuvoa, jos jokin mietityttää. Tässä on tultu vuosien aikana tosi paljon eteen päin ja se on meidän vahvuutemme.”
Ketola komppaa: “Usein compliance mielletään organisaation jarruksi, mutta meillä se on pikemminkin turvavyö – se varmistaa, että liiketoiminta voi kulkea turvallisesti eteenpäin.”
