Wolt-velallisten sukupolvi -ilmiö kuvaa tilannetta, jossa "maksa myöhemmin" -maksutavat tekevät arjen ostoksista niin helppoa, että kuluttaja ei aina tunnista tekevänsä luottopäätöstä. Varhainen puuttuminen ja empaattinen perintä voivat auttaa ratkaisemaan tilanteen ennen kuin velat alkavat kasautua ja tilanne vaikeutuu.
Ruoka tilataan sovelluksella, ostokset maksetaan myöhemmin ja suuremman hankinnan voi jakaa useampaan erään. Maksamisesta on tullut helppoa – mutta hahmotammeko aina, mitä tapahtuu, kun maksua siirretään myöhemmäksi?
Niin sanottu Wolt-velallisten sukupolvi on herättänyt keskustelua talousosaamisesta ja velkaantumisesta. Ilmiössä on kuitenkin kyse myös siitä, miten maksaminen ja velan ottaminen ovat muuttuneet.
Keskustelimme aiheesta Krista Broströmin, Amilin Operations Directorin, kanssa. Hänen mukaansa kyse ei ole välttämättä vain siitä, että kuluttajat osaisivat taloutta huonommin kuin ennen – myös velan muoto on muuttunut nopeammin kuin kykymme tunnistaa sitä.
Mitä BNPL tarkoittaa käytännössä?
BNPL eli ”Buy Now, Pay Later” tarkoittaa maksutapaa, jossa kuluttaja saa tuotteen tai palvelun käyttöönsä ennen maksun erääntymistä. Maksuaika voi olla esimerkiksi 30 päivää ilman korkoa, kunhan maksu hoidetaan ajallaan. Jos maksuaikaa pidennetään tai maksu viivästyy, kustannuksia alkaa syntyä.
”Velkaa ei aina tunnisteta velaksi. Maksa myöhemmin -tyyppinen palvelu voi tuntua joustavalta maksutavalta, vaikka todellisuudessa maksuvelvoite siirtyy vain myöhemmäksi”, korostaa Broström.
Käytännössä kyse on lyhytaikaisesta kulutusluotosta, vaikka se ei tunnu siltä. Henkilötunnuksen antaminen verkkokaupan kassalla on nykyään yhtä arkista kuin sähköpostiosoitteen jättäminen uutiskirjeeseen — vaikka kyse on todellisuudessa taloudellisesta sitoumuksesta.
Ostamisen helppous voi kasaantua
Yksittäinen osto tai maksun unohtaminen ei aiheuta ongelmaa. Ongelma syntyy ostosten kasautumisesta: kun useita pieniä velkoja eri palveluista kertyy samanaikaisesti, kokonaissumma katoaa kuluttajan omasta näkökentästä. Lopulta pienet laskut alkavat kilpailla samoista euroista vuokran, ruoan ja muiden välttämättömien menojen kanssa.
Myös sosiaalinen media lisää painetta ostaa. Se luo helposti kuvan siitä, että "kaikilla muilla" on varaa uusimpiin vaatteisiin ja kulutustavaroihin. Erityisesti nuorille tämä voi luoda painetta kuulua joukkoon — ja sitä kautta houkutuksen ostaa velaksi.
Tässä vaiheessa tilanne voi alkaa vaikeutua entisestään, jos uusia maksuaikoja tai järjestelyjä otetaan ennen aiempien velkojen hoitamista.
Talousosaamisen vahvistaminen on kaikkien yhteinen tehtävä
Kuluttaja vastaa omista taloudellisista päätöksistään. Yrityksillä ja luotonantajilla on kuitenkin oma vastuunsa palveluiden tarjoamisesta, selkeästä viestinnästä ja maksukyvyn arvioimisesta. “Kuluttajalle pitää sanoa suoraan, että kyse on velasta ja että maksu ei katoa, se vain siirtyy”, Broström painottaa.
Konkreettiset esimerkit voivat auttaa hahmottamaan paremmin, mitä pienistäkin ostoksista ja maksuista kertyy pidemmällä aikavälillä. Ja juuri tässä kouluilla, viranomaisilla ja myös yrityksillä on nykyistä suurempi rooli otettavana – talousosaamisen vahvistaminen on rakenteellinen tehtävä, ei asia, joka ratkeaa moralisoimalla.
Perintä kuuluu luottoyhteiskuntaan
Julkisessa keskustelussa velkaantumisesta puhutaan toisinaan leimaavaan sävyyn – velallista pidetään epäonnistujana, jonka elämäntilanne on ajanut vaikeuksiin. Broström haluaa haastaa tämän ajattelutavan: velkaantumisen taustalla on lähes aina elämäntilanne, kuten turvaverkkojen puute, epäselvä velan rakenne tai puutteet talousosaamisessa – ei luonteenpiirre.
Velallisen ymmärtäminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö velkoja pitäisi maksaa. Luottoyhteiskunta ei yksinkertaisesti toimi ilman perintää.
Kun kuluttajille ja yrityksille myönnetään luottoa, olipa kyse BNPL-palvelusta, laskusta tai maksuajasta, koko järjestelmä perustuu siihen, että myönnetty luotto myös maksetaan takaisin. Perinnän tehtävä on auttaa tässä silloin, kun maksu ei syystä tai toisesta onnistu sovitusti.
”Mitä aikaisemmin maksuvaikeuteen tartutaan, sitä enemmän ratkaisuvaihtoehtoja on jäljellä. Tavoitteena ei ole vain saada velkaa maksetuksi, vaan auttaa asiakasta eteenpäin ja säilyttää samalla asiakassuhde”, Broström summaa.
Myös sillä, miten perintä käytännössä hoidetaan, on merkitystä. Amililla asiakas kohdataan asiallisesti ja empaattisesti. Silloin kynnys ottaa yhteyttä ja selvittää omaa tilannetta voi madaltua. Varhainen yhteydenotto antaa parhaimmillaan mahdollisuuden löytää ratkaisu ennen kuin tilanne vaikeutuu.
